Nyt on taas se aika kuukaudesta. Pikkuasiat ärsyttää, tekee mieli kokoajan jotain hyvää mässäiltävää ja sitä ravaa kokoajan jääkaapilla ja kaapeilla katsomassa josko niihin olisi ilmestynyt herkkuja. Palkkapussi on nimittäin pohjaa myöten kaavittu tyhjäksi ja tili näyttä nollaa. Ääää. Tällä kertaa kyllä puoleen vuoteen ei ole ollut sitä normaalia enää-viikko-palkkapäivään kitkuttelua, koska yllättävän pitkän puhelinmyyjän urani ansioista lopputili lopettaessani oli jo niin mukava summa, ettei oo paljoo puoleen vuoteen rahahuolia ollut. No, nyt on. Voinkin nyt hämmästellä huuli pyöreenä ja hyvin aiheellisesti itseltäni kysyä, mihin ihmeeseen kaikki ne rahat oikein kesän aikana meni? Ei ainakaan mihinkään kovin järkevään (ostin kyllä kasoittain hyödyllisiä uusia vaatteita, kalliita laukkuja ja kenkiä kröhöm). Onneksi mun taito loihtia jämäruokia ja elää nuudelilla ei oo kadonnut mihinkään. Tällä kertaa jääkaapista löytyi vielä semihyvin vihanneksia joista sai loistavan mössön aikaiseksi
Toissapäivänä käytiin tuhlaamassa vikat rahamme - mihis muuallekaan kuin - baariin. Antin oli tarkoitus opettaa mulle ihan vaan lähikapakassa matikkaa tulevia pääsykokeita varten, mutta Mascotissa olikin kiinnostava keikka uudelta bändiltä jota ei oltu vielä nähty, päätettiin mennä sinne. Itse pidättäydyin yhdessä tuopissa ja korrektisti siemailin tuoppini orkesterin performanssin aikana ja lähdin kotiin syömään puoli litraa jäätelöä. Antti kömpi mun viereen jossain vaiheessa yötä kaljalle vienosti tuoksahtaen...
Rahattomuus on ihan perseestä. Sitä ihan liian helposti tottuu siihen, että kaupassa ei yhtään tarvitse miettiä hintoja tai jos näkee näyteikkunassa söpön vaatekappaleen, sen voi vaan päättää ostaa! Noh, palkkapäivään olis enää vajaa viikko ja ilmeisesti saan huomenna Antilta vähän velkoja takaisin. Ehkä pärjään tän illan ilman herkkuja, on meillä jääkaapissa kuitenki porkkanoita ja tuorejuustoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti