Mikä musta tulee isona?

Kun lojuu himassa kipeenä kamalan flunssan ja kurkkukivun kourissa, sitä välillä alkaa miettimään elämän syntyjä syviä. Koulupäivä onnekkaasti ja aika poikkeuksellisesti loppui jo puoli kaksitoista, joten puhtaalla omallatunnolla lähdin samantien kotiin sairastamaan. En tiedä olenko sitten liian vähän flunssassa tai jotain, mutta täähän on vaihteen vuoks ihan kivaa!

Kävin hakemassa kaupasta valmiskeiton ja neljä erilaatuista - tarkasti valittua - suklaapatukkaa. Kotona odotti laatikko Finrexiniä, verkkarit ja valtava peitto. Asettauduin sohvan nurkkaan kädenulottuvilla kaikki tarpeellinen (puhelin, läppäri, kasa aikakausilehtiä, nenäliinoja, kirja ja suklaata) ja päätin että koska sairasvuoteessa ei kouluhommia jaksa tehdä ja telkkari ei houkuttanut, voisin lukea rästiin jääneet lehdet. Mulla oli muutama numero Imagea, uusin Mondo ja Matkaopas sekä Voi Hyvin ja Trendi.

Lehtien lukemisesta tulee melkein aina tosi hyvä mieli. Tämänkertaiset numerot oli taas täynnä inspiroivia ja rohkaisevia lukupaketteja ja aloin taas miettimään omaa tulevaisuuttani. Mitä oikein haluan olla? Mikä olisi unelma-ammattini ja mitä paskaa milloin kierrän maapallon ympäri kun siitä ollaan haaveiltukin jo niin pitkään??

Koulun aloittaminen vajaa kuukausi sitten oli iso ja positiivinen muutos mun elämässä. Tuntui että olin ainakin parin vuoden ajan junnannut ihan paikallaan työpaikoissa joissa en sitten kuitenkaan ihan viihtynyt ja joista tienasin keskinkertaisesti. Unelmia reissaamisesta oli ollut jo pitkään, mutten ikinä saanut niin tiukkaa otetta itsestäni rahansäästäjänä, että minnekään olisin voinut lähteä. Harmi! Aloin haaveilla opiskelusta ja kouluttautumisesta ja vihdoin sitten sain kutsun Porvoon Haaga-Heliaan opiskelemaan Matkailualaa.

No miten nyt taas sitten tuntuu niin tyytymättömältä! Koulu on kiva ja mahdollisuuksia alalla paljon. En vain silti vieläkään tiedä mitä haluan alalta ja mitä kaikkia mahdollisuuksia se voi tuoda. Työharjoitteluja ja vaihtarivuosia on mahdollista tehdä ulkomailla ja se olisi haaveissa. Olikohan juuri Trendissä Anna Puun haastattelu, jossa se mun mielestä osuvasti sanoi valinnanvapauden voivan olla myös vankila. Kun elintaso on kohentunut on meidän sukupolvelle hoettu että meistä voi tulla ihan mitä vain. Sekin voi aiheuttaa ahdistusta!

Käytiin koulun kanssa Matkamessuilla ja siellä oli mielenkiintoisen luennon omien unelmien tavoittelusta pitämässä aivan järkyttävän karismaattinen mies jonka nimeä en suureksi harmikseni saa ollenkaan mieleen. Se oli innostava ja kannustava puhe, ja minuunkin jäi kylvemään ajatus rohkeasta Goalieni tavoittelusta. Tämä lavalla energisesti puhuva mies kehotti kirjoittamaan omat unelmat paperille vaikka joka päivä.

Mussa tämä aiheutti myös päinvastaisen reaktion - ahdistuksen. Olen ollut niin hukassa sen kanssa mitkä ovat unelmiani ja mitä haluan tehdä, että asioiden konkreettinen listaaminen tuntuu hankalalta. Koitan nyt kuitenki laittaa vaikka pari asiaa tapetille:

1. Aion kolmen vuoden sisään tehdä ainakin kuukauden mittaisen matkan Intiaan tai jonnekkin Etelä-Amerikan mantereelle, en oo ihan vielä päättänyt.

2. Aion käydä koulun huolellisesti loppuun ja luoda itselleni työharjoittelujen ja vaihtojen kautta hyvät suhteet ja verkostot tulevaisuuden työpaikkoja varten.


Ei mulla tänään muuta. Hyvää rokulipäivää itsekullekkin!

-Ilona

Kebabkiireitä

Moi!! Mihin katos taas kokonainen viikko??  Voin ihan ylpeenä myöntää että mulla on nykyisin  jopa elämä, johon liittyy muutakin kuin töitä. Jeee!! Eilen sitte oman  kiireisyyteni innoittamana ostin ehkä hyödyllisimmän ostokseni vähään aikaan, nimittäin söpön-pinkin-aina-laukkuun-mahtuvan kalenterin! Siihen voin nyt sitten tärkeä ilme naamalla alkaa merkkailemaan punakynällä kaikki menoni siististi oikeisiin päivä- ja kellonaikalokeroihin :D

Viikkoon on tosiaan kuulunu tietty paljon töitä ja  tallilla käymistä, mutta myös hyvien ystävien treffaamista, Olut ja Viski Expo, halloweenbileet x2, meillä vieraillut japanilainen couchsurffari, palkkapäivänshoppailua ja pääsykokeet Porvoossa. Eikai niistä sen enempää informoitavaa, muutakun että noi viinamessut aiheutti aika kovan ja riitelynhaluisen kännin (sekä ihan himmeen krapulan) ja että halloweenbileissä oli ihan tosikivaa (Antti oli pukeutunut aamuherätykseks, koska mikä onkaan pelottavampaa ku aamuherätys(bileiden hauskin ja pelottavin asun oli kyl ylivoimaisesti Ebola, ei siis mikään Ebolasairaanhoitaja suojapuvussaan vaan itse kongolainen onneton neekeri jota syytetään nyt maailmanlaajuisesta epidemiasta)).

Nyt tiistaiaamuna elämä tuntuu mukavalta :) Käytiin eilen illalla viinilasillisilla Luckyssa (Antti tuopillisella) ja sen jälkeen katottiin joku surkee elokuva ja mässäiltiin. Päätettiin alkaa herkuttelemaan vähä terveellisemmin, eilen siis syötiin chilipähkinöitä ja jäätelöä....... heh heh. Meillä on paha tapa aina darrassa käydä hakemassa hirvee kasa roskaruokaa ja baarin jälkeen pizzaa. Ton pizzan hakemisessa on se huono puoli, että aamulla on yleensä todella kuvottava olo, kun suussa maistuu valkosipuli (otan pizzan aina ilmaislisukkeella "paljon valkosipulia") ja maha on turpee ja kipee. Keksin tähän onneks (entisenä kasvissyöjänä) mahtavan ratkaisun viimeviikonloppuna: Iskender kebab!!! Kebablihaa, leipäpaloja ja paljon salaattia. Aamulla parempi olo ja darramätöt maistuu paremmin <3

Näin tärkeitä asioita tällä kertaa. Kuulemisiin

Sunnuntai ja kahvi

Sunnuntai! Kahvikuppi kädessä ja duuniviikko takana :) Perjantai-illan vietin ylitöissä ja eilen lauantaina pidin liikettä pystyssä koko päivän, yheksän tuntia. Sen jälkeen juoksin pää kolmantena jalkana tallille lähinnä ruokkimaan hevosen kun en muuta kerinnyt ja sen jälkeen juoksin taas pää komantena jalkana Helsingin jäähallille Horse Showhun, johon olin saanut ystävältä ilmaisen lipun. Oli todella mukavaa istahtaa alas pitkän päivän jälkeen! Söin paninin ja sämpylän ja ilta jatkui sponsoriaitiossa hienoja hevosia katsellen ja viiniä juoden.

Tänään hoidin velvollisuudet heti aamusta (lähinnä hepan ratsastus) ja nyt siemailen suihkunraikkaana kahvia sohvalla peiton alla. Meillä on Antin kanssa liput maistelulaseineen päivineen Olut&Viski Expoon. Lisäksi mulle on kertynyt kolmeen eri keskustan baariin järkyttävä läjä drinkkilippuja. Kelattiin juoda tänään halvat ja hyvät kännit!

Adios!!

Bare Necessities

Nyt on taas se aika kuukaudesta. Pikkuasiat ärsyttää, tekee mieli kokoajan jotain hyvää mässäiltävää ja sitä ravaa kokoajan jääkaapilla ja kaapeilla katsomassa josko niihin olisi ilmestynyt herkkuja. Palkkapussi on nimittäin pohjaa myöten kaavittu tyhjäksi ja tili näyttä nollaa. Ääää. Tällä kertaa kyllä puoleen vuoteen ei ole ollut sitä normaalia enää-viikko-palkkapäivään kitkuttelua, koska yllättävän pitkän puhelinmyyjän urani ansioista lopputili lopettaessani oli jo niin mukava summa, ettei oo paljoo puoleen vuoteen rahahuolia ollut. No, nyt on. Voinkin nyt hämmästellä huuli pyöreenä ja hyvin aiheellisesti itseltäni kysyä, mihin ihmeeseen kaikki ne rahat oikein kesän aikana meni? Ei ainakaan mihinkään kovin järkevään (ostin kyllä kasoittain hyödyllisiä uusia vaatteita, kalliita laukkuja ja kenkiä kröhöm). Onneksi mun taito loihtia jämäruokia ja elää nuudelilla ei oo kadonnut mihinkään. Tällä kertaa jääkaapista löytyi vielä semihyvin vihanneksia joista sai loistavan mössön aikaiseksi

Toissapäivänä käytiin tuhlaamassa vikat rahamme - mihis muuallekaan kuin - baariin. Antin oli tarkoitus opettaa mulle ihan vaan lähikapakassa matikkaa tulevia pääsykokeita varten, mutta Mascotissa olikin kiinnostava keikka uudelta bändiltä jota ei oltu vielä nähty, päätettiin mennä sinne. Itse pidättäydyin yhdessä tuopissa ja korrektisti siemailin tuoppini orkesterin performanssin aikana ja lähdin kotiin syömään puoli litraa jäätelöä. Antti kömpi mun viereen jossain vaiheessa yötä kaljalle vienosti tuoksahtaen...

Rahattomuus on ihan perseestä. Sitä ihan liian helposti tottuu siihen, että kaupassa ei yhtään tarvitse miettiä hintoja tai jos näkee näyteikkunassa söpön vaatekappaleen, sen voi vaan päättää ostaa! Noh, palkkapäivään olis enää vajaa viikko ja ilmeisesti saan huomenna Antilta vähän velkoja takaisin. Ehkä pärjään tän illan ilman herkkuja, on meillä jääkaapissa kuitenki porkkanoita ja tuorejuustoa.

Honey, I'm here

Jatkoa vuodelta 2011. TURHA BLOGI:n osoite:  http://lepastories.blogspot.fi/

Alkuun on varmaan pakko sanoa, että moi!! Oon kolme kertaa edellisen TURHA BLOGI:ni jälkeen yrittänyt räpeltää kasaan uutta mielenkiintoista ja aivotonta lätinää sisältävää blogia, mutta joka kerta on tyssännyt viimeistään toisen blogitekstin jälkeen. Aloitin bloggailun 2010 jolloin minä viidenmiljoonan muun teinitytön tavoin halusin jakaa omia hienoja ajatuksiani ja vieläkin siistimpiä kuvia muiden nähtäväksi, ja jaksoinkin touhua melkein kiitettävät kaksi vuotta. Sitte loppu joko mielenkiinto tai aika (...epäilen vahvasti ensimmäistä) ja blogi jäi kaiken muun tärkeän alle unohduksiin. Sitte tosiaan vielä bloggailun noustessa niin hyper-muodikkaaksi ja joillekkin onnekkaillle tampioille (lahjakkaille ja tyylitietoisille kirjoittajille) jopa taloudellisesti kannattavaksi yritin uudestaan. Mut ei. Emmää jaksanu. Ja niin tosiaan päätin taas tulla tänne. Neljäs kerta toden sanoo.

" Tässä vaiheessa on alkanu myös tajuumaan kuinka loppusuoralla mun koulu on! Puoli-vitun-vuotta jäljellä jonka jälkeen se yksi polku mun edessä vaihtuu risteykseksi jossa on suuntia enemmän kuin laki sallii!! Se, mikä tässä vaiheessa on varmaa, on että opiskella en helvetti sentään aio ainakaan vuoteen pariin. Hankin perusduunin (mielellään stadista jonne aion vihdoinkin vuoden kuluessa muuttaa) ja elän onnellista elämää jossa illat ja vkloput tarkoittavat VAPAATA! Unelmatilannehan olis tämä; kämppä Kalliosta, duunipaikka keskustan arvostetusta mainostoimistosta ja parisuhde komean-pitkän-huomaavaisen-rastapää-kasvissyöjä-hipin kanssa. Katsotaanpa vuoden päästä miten mun tavoitteet on toteutuneet! "

Pätkä on TURHA BLOGI:sta  vuodelta 2010 ja öö mitä mää halusinkaan elämältä(muutakuin näköjään näyttää likaiselta hipiltä..)? Listataanpas:
- Perusduuni (mielellään stadista) CHECK
- Onnellinen elämä jossa illat ja viikonloput vapaata (erotuksella että aamut on vapaata ja saan nukkua pitkään ja että välillä joudun myös inhottaviin tuplapalkallisiin viikonloppuvuoroihin niin) CHECK
- Kämppä Kalliosta CHECK
- Duunipaikka keskustan arvostetusta mainostoimistosta (erotuksella että Kampin kauppakeskuksessa sijaitseva duunipaikkani ei oo sori-nyt-vaan mainostoimisto vaan suunnittelupalveluihin ja asiakaspalveluun erikoistunut täyden palvelun painotuoteliike niin) CHECK
- Parisuhde(CHECK) komean(CHECK)-huomaavaisen(CHECK)-rastapää(erotuksella entinen rastapää, CHECK)-kasvissyöjä(CHECK)-hipin(CHECK) kanssa NO CHEKCK!!!

Kehtaan silti väittää, että 20-vuotias silloinen Minä ei tiennyt kenen kanssa onkaan tekemisissä... Nimittäin minun! Saanen esitellä.....: kaikkeen nopeasti kyllästyvä-paikallaan pysymätön-kärsimätön-holtiton rahantuhlaaja-ikuinen herkkusuu-perusluonteeltaan laiska nykyinen Minä 23 v!!! Tässä iässä epäilen (toivon) että on normaalia saavuttaa unelmat ja sitten todeta ne pieniksi ja keksiä tilalle liuta uusia. Mikä olisikaan mukavampaa kuin ihmetellä, valittaa, näsäviisastella, surkutella ja muuten vain lärpätellä omia aivotuksiaan taas blogiin.

Kuitti tältä illalta!